Hyvä kuvauspäivä ei ala siitä, kun kamerasta painetaan nauhoitus päälle. Itse asiassa siinä vaiheessa iso osa onnistuneesta tuotannosta pitäisi olla jo ratkaistu.
Kun yritys ottaa yhteyttä valokuvaus- tai videotuotannosta, keskustelu alkaa ymmärrettävästi usein itse kuvaamisesta: montako tuntia tarvitaan, missä kuvataan, millä kalustolla homma tehdään ja ennen kaikkea mitä kokonaisuus maksaa.
Mutta jos minun pitäisi nimetä yksi asia, joka vaikuttaa lopputulokseen enemmän kuin yksikään kamera, objektiivi tai kuvauspaikka, se olisi tämä:
Mitä tällä materiaalilla oikeasti halutaan saada aikaan?
Olen ollut tuotannoissa, joissa yhden päivän tärkein tavoite on ollut saada aikaan yksi mahdollisimman vahva päävideo. Toisessa projektissa sama kuvauspäivä on rakennettu niin, että materiaalista saadaan videoiden lisäksi valokuvia, lyhytvideoita, pystyversioita, vaakaversioita ja sisältöä useiden viikkojen tarpeisiin. Molemmat ovat videotuotantoa, mutta jos ne suunnitellaan samalla tavalla, mennään jo lähtöviivalla metsään.
Kamera ei ole ensimmäinen päätös
Kalusto kiinnostaa minua valtavasti. Olen käyttänyt aivan kohtuuttoman määrän aikaa kameroiden, objektiivien, valojen, äänen ja jälkituotannon ympärillä pyörimiseen. Silti kaupallisessa tuotannossa kalusto on harvoin ensimmäinen asia, jonka ratkaisen.
Ensin pitää tietää, mitä ollaan tekemässä. Yritys voi ottaa yhteyttä esimerkiksi ajatuksella: “Tarvitsemme videon.” Se on hyvä alku, mutta sana video ei vielä kerro juuri mitään.
Onko kyseessä uuden tuotteen lanseeraus? Brändivideo verkkosivuille? Rekrytointimateriaali? Tapahtumavideo? Mainos? Haastattelu? Vai tarvitaanko yritykselle yksinkertaisesti enemmän laadukasta sisältöä sosiaaliseen mediaan?
Jos tavoitteena on tehdä yksi pitkäikäinen brändivideo yrityksen verkkosivuille, käytän mielelläni enemmän aikaa konseptiin, kuvakieleen, ääneen, lokaatioihin ja siihen, millaisen tunteen video jättää. Jos taas yrityksen ongelma on se, että Instagram, LinkedIn ja muut kanavat huutavat jatkuvasti uutta materiaalia, en välttämättä lähtisi rakentamaan yhtä valtavaa tuotantoa. Silloin yksi tehokas sisältöpäivä voi olla paljon järkevämpi ratkaisu.
Sama pätee valokuvaukseen. Henkilöstökuvaus, tuotekuvaus, mainoskuvaus, tapahtumakuvaus ja yrityksen oma kuvapankki ovat kaikki valokuvausta, mutta niiden tarkoitus on täysin erilainen.
Siksi kysyn mieluummin ensin: missä näiden kuvien tai videoiden pitää toimia? Sen jälkeen voidaan alkaa miettiä, miltä niiden pitäisi näyttää.
Yhdestä kuvauspäivästä kannattaa ottaa kaikki järkevä irti
Tässä kohtaa näen aika paljon hukattua potentiaalia. Jos paikalla ovat jo ihmiset, lokaatio on valmisteltu, kalusto on rakennettu ja kuvauspäivään on käytetty aikaa, olisi usein sääli ajatella tuotantoa vain yhden lopputiedoston kautta.
Hyvin suunnitellun kuvauspäivän aikana voidaan tehdä esimerkiksi:
- päävideo verkkosivuille tai kampanjaan
- useita lyhytvideoita Instagramiin, TikTokiin tai Shortsiin
- pysty- ja vaakaversioita eri kanaviin
- henkilöstö- ja brändikuvia
- tuote- ja yksityiskohtakuvia
- behind the scenes -materiaalia
- kuvia LinkedIniin, verkkosivuille ja uutiskirjeisiin
- materiaalia tuleviin kampanjoihin
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että jokaiseen kuvauspäivään pitäisi väkisin tunkea kaikki mahdollinen. Päinvastoin. Jos yritetään tehdä yhden päivän aikana kolmen päivän työt, lopputuloksena on helposti paljon keskinkertaista materiaalia eikä mitään todella vahvaa.
Mutta jos sisältötarpeet tunnetaan etukäteen, voidaan kuvauspäivän aikataulu rakentaa niiden ympärille fiksusti. Esimerkiksi sama lokaatiovaihto tai valaistus voidaan suunnitella niin, että siitä saadaan ensin päävideon kohtaus, sen jälkeen muutama lyhyempi someversio ja lopuksi vielä valokuvat. Tässä kohtaa hyvä ennakkosuunnittelu alkaa maksaa itseään takaisin aika nopeasti.
Hyvä tuotanto ei aina tarkoita isoa tuotantoa
Elokuvallinen tai muuten viimeistelty lopputulos ei automaattisesti tarkoita kymmenen hengen työryhmää, valtavaa valokalustoa ja rekallista tavaraa. Joskus juuri sitä tarvitaan. Joskus taas ei.
Olen itse tehnyt paljon nopeatempoisia tuotantoja, joissa kevyt kalusto ja pieni footprint ovat olleet nimenomaan etu. Kun tilanteet muuttuvat nopeasti, iso koneisto voi pahimmillaan alkaa hidastaa tekemistä.
Toisaalta kontrolloidussa mainostuotannossa tilanne voi olla täysin päinvastainen. Jos jokainen valo, liike ja yksityiskohta halutaan rakentaa tarkasti, siihen pitää myös varata riittävästi resursseja.
Minulle olennaisinta on, että tuotannon koko vastaa tavoitetta. Tekniikan pitäisi palvella ideaa. Ideaa ei pitäisi rakentaa sen ympärille, mitä sattuu löytymään kameralaukusta.
Suunnittelu ratkaisee enemmän kuin kuvauspäivänä huomaa
Onnistunut kuvauspäivä näyttää ulospäin usein yllättävän yksinkertaiselta. Ihmiset tulevat paikalle, kamera laitetaan päälle ja homma alkaa rullata. Todellisuudessa juuri se sujuvuus syntyy yleensä siitä, että iso osa ongelmista on ratkaistu jo etukäteen.
Ennen tuotantoa kannattaa miettiä ainakin:
- mikä on materiaalin tärkein tavoite
- kenelle sitä tehdään
- missä sitä julkaistaan
- ketkä esiintyvät kuvissa tai videolla
- missä kuvataan
- mitä lokaatiossa pitää valmistella ennen kuvausta
- tarvitaanko puhetta, haastattelua tai käsikirjoitusta
- mitä formaatteja tarvitaan
- mitä yhden päivän aikana on realistista saada tehtyä
Mutta hyvä suunnitelma ei tarkoita sitä, että jokainen sekunti pitäisi kirjoittaa valmiiksi. Itse asiassa liian jäykkä suunnitelma voi tappaa juuri ne hetket, jotka tekevät materiaalista aidon.
Kun isot asiat ovat hallussa, kuvaustilanteessa pystyy paljon paremmin reagoimaan siihen, mitä ympärillä oikeasti tapahtuu. Ja monesti juuri sieltä löytyy päivän paras kuva tai kohtaus.
Mitä asiakkaan pitäisi tietää ennen yhteydenottoa?
Täydellistä briiffiä ei tarvita. Tämä on ehkä yksi tärkeimmistä asioista, jonka haluaisin tehdä selväksi. Yhteyttä ei tarvitse ottaa vasta siinä vaiheessa, kun tuotanto on jo suunniteltu valmiiksi.
Moni hyvä projekti alkaa muutamasta rivistä: “Meillä on tällainen idea. Emme oikein tiedä vielä, miten se kannattaisi toteuttaa.” Se riittää oikein hyvin.
Jos seuraavat asiat ovat jo tiedossa, pääsemme tietenkin nopeammin liikkeelle:
- Mitä halutaan saavuttaa? Esimerkiksi tuotteen lanseeraus, parempi yritysilme, mainoskampanja tai jatkuva sisältö.
- Missä materiaalia käytetään? Verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa, mainonnassa, tapahtumassa vai kaikissa näissä.
- Milloin materiaalin pitäisi olla valmis?
- Onko yrityksellä jo visuaalinen suunta?
- Onko projektille jonkinlainen budjettiraami?
Kaikkia vastauksia ei kuitenkaan tarvitse tietää. Osa minun työstäni on juuri auttaa hahmottamaan, mitä projektissa oikeasti kannattaa tehdä.
Mitä valokuvaus tai videotuotanto sitten maksaa?
Tämä on tietenkin yksi ensimmäisistä kysymyksistä, eikä siinä ole mitään väärää. Ongelma on vain siinä, että esimerkiksi videotuotannolle on todella vaikea antaa yhtä järkevää hintaa ilman, että tiedetään mitä ollaan tekemässä.
Kahden minuutin video voi syntyä puolessa päivässä yhden ihmisen voimin. Toinen kahden minuutin video voi vaatia useita kuvauspäiviä, useita lokaatioita, työryhmän, näyttelijöitä, valaistusta, äänityötä, grafiikkaa ja viikkojen jälkituotannon. Katsojalle molemmat ovat lopulta “yksi video”, mutta tuotannon näkökulmasta ne ovat kaksi täysin eri maailmaa.
Hintaan vaikuttavat yleensä ainakin:
- ennakkosuunnittelun määrä
- kuvauspäivien määrä
- lokaatiot ja matkustus
- tarvittava työryhmä
- kalusto ja valaistus
- editoinnin määrä
- ääni, musiikki ja mahdolliset grafiikat
- lopullisten versioiden määrä
Myös sillä on iso merkitys, tehdäänkö yhdestä päivästä yksi valmis video vai rakennetaanko samalla kokonainen sisältöpankki. Siksi itse pidän projektikohtaista suunnittelua yleensä parempana vaihtoehtona kuin sitä, että jokainen tuotanto yritetään mahduttaa samaan valmiiseen pakettiin.
Jos haluat nähdä tarkemmin millaisia kokonaisuuksia teen, voit tutustua videotuotantoon, valokuvaukseen ja sisällöntuotantoon.
Suomen Turust.
Toimin Turusta käsin, joten luonnollisesti iso osa tekemisestä tapahtuu Turussa ja lähialueilla. Mutta käytännössä kamera kulkee sinne, missä projektikin on. Teen valokuvaus-, video- ja sisältötuotantoja eri puolilla Suomea ja projektista riippuen myös Suomen ulkopuolella.
En siis itse ajattele tuotantoa kovin vahvasti kaupungin kautta. Jos oikea lokaatio, ihminen tai tapahtuma on Helsingissä, Tampereella, Oulussa tai toisella puolella Eurooppaa, sitten tuotanto rakennetaan sinne. Lopputuloksen kannalta paljon tärkeämpää on se, että ympäristö tukee tarinaa ja käyttötarkoitusta.
Lopulta tärkein kysymys on yllättävän yksinkertainen
Mitä tällä halutaan saada aikaan? Siitä itse lähtisin liikkeelle.
Joskus oikea ratkaisu on tarkkaan rakennettu brändivideo. Joskus se on muutama todella vahva valokuva. Joskus yksi tehokas sisältöpäivä antaa yritykselle enemmän hyötyä kuin huomattavasti suurempi yksittäinen tuotanto.
Ja joskus alkuperäinen idea muuttuu suunnittelun aikana kokonaan. Se ei ole ongelma. Usein se on jopa hyvä merkki.
Kameran, objektiivin ja muut tekniset asiat ehtii kyllä päättää myöhemmin. Ensin kannattaa selvittää, mitä ollaan oikeasti tekemässä ja miksi.
Jos sinulla on tuleva projekti, valmis briiffi tai vasta puolikas idea siitä, mitä yrityksesi tarvitsisi, siitä voidaan lähteä liikkeelle.
Tietoa kirjoittajasta
Jeyshoots (Jere Alanen) on Turusta käsin työskentelevä valokuvaaja, elokuvantekijä ja sisällöntuottaja. Jere työskentelee yritysten, brändien ja muiden luovien projektien parissa Suomessa sekä projektikohtaisesti myös kansainvälisesti. Hänen työssään yhdistyvät vahva visuaalinen ilme, tarinallisuus sekä käytännön tuotanto aina suunnittelusta valmiiseen materiaaliin.
